Miina Sillanpää ja kuluttaja-asiat

Suomalaisen kuluttajaliikkeen katsotaan syntyneen 1800–1900 luvun vaihteessa. Marttajärjestö perustettiin vuonna 1899. Vuonna 1900 perustetun Suomen Työläisnaisten Liitto ohjelmaan kuuluivat myös kotitalousasiat. Tosin jäsenistöstä merkittävä joukko piti kotitaloutta vanhentuneena instituutiona ja porvarillisena näpertelynä. Miina Sillanpää näki asian toisin. Hän edusti liitossa kotitalouslinjaa ja vaikutti monin tavoin kotitalousopetuksen ja -neuvonnan vakiinnuttamiseksi. Omien järjestöjen harjoittama valistus saavuttaisi parhaiten työväestön ja auttaisi selviytymään paremmin arjessa. Valistustyö kehitti myös palvelijattaren työhön ryhtyvien naisten ammattitaitoa.

Valtion Kotitaloustoimikunta

1900-luvun alussa Suomessa vallitsi elintarvikepula, joka kärjistyi elintarvikekriisiksi vuonna 1917. Uhkaavan elintarvikepulan vuoksi senaatti asetti heinäkuussa 1917 toimikunnan, jonka tehtävänä oli tehostaa kotitalousjärjestöjen kotitalousneuvontaa ravintoaineiden käyttämisessä. Miina Sillanpää nimitettiin 11-jäsenisen Valtion Kotitaloustoimikunnan jäseneksi.  Toimikunta julkaisi vuonna 1918 Miina Sillanpään kirjoittaman kirjasen Kunnallisten kansankeittiöiden perustaminen ja hoitaminen. Oppaassa annettiin käytännöllisiä ohjeita keittiötoiminnasta ja korostettiin voimakkaasti yleistä säästäväisyyttä. Vuoden 1918 marraskuussa Valtion Kotitaloustoimikunta järjesti Helsingin uudessa asemarakennuksessa säilöntä- ja vastikeruokanäyttelyn. Sen yhteydessä perustettiin Suomen valtakunnallinen Kotitalousopettajayhdistys. Valtion Kotitaloustoimikunnan toiminta hiipui hiljalleen määrärahojen saannin epävarmuuden vuoksi. Valtion kotitaloustoimikunta lopetettiin vuonna 1923 ”häiritsemästä vapaiden järjestöjen valistustoimintaa kotitaloudessa”.

Työläisnaiset ja kotitalous

Vuosisadan vaihteessa 1800–1900 alettiin perustaa työväenliikkeen naisosastoja ja naisten ammattiyhdistyksiä. Miina Sillanpään perustama Palvelijataryhdistys aloitti toimintansa vuonna 1898. Vuonna 1900 21 yhdistystä perusti Työläisnaisten Liiton, vuodesta 1906 Suomen Sosialidemokraattinen Naisliitto. Liiton alkuaikoina monet liiton vaikuttajanaiset pitivät kotitaloutta vanhentuneena instituutiona ja porvarillisena näpertelynä. Työläisnaisliitto ei pitänyt kotitaloutta ja hyvää kodinhoitoa välineinä elintason nostamiseksi. Osa Naisliiton jäsenistä vastusti mm. Valtion kotitalouskomitean esittämien kotitalouskoulujen rakentamista työläisnaisille. Naisliitto piti lausunnossaan kotitalouskäsitettä taantumuksellisena ja uskoi, että kotitalouden merkitys olisi katoamassa. Naisliittoon muodostui kaksi rinnakkaista linjaa: kollektiivisen taloudenhoidon linja ja kotitalouslinja. Linjojen välinen kiista kärjistyi 1920-luvulla. Maltillisen linjan edustajat perustivat vanhan Naisliiton jatkajaksi Suomen Sosialidemokraattisen Työläisnaisten Liiton, jonka puheenjohtajana Miina Sillanpää toimi vuoteen 1932 asti. Miina Sillanpää kannattajineen ajoi läpi Työläisnaisliitossa kotitalousohjelman, joka oli samansuuntainen Marttajärjestön tavoitteiden kanssa.  Kotitalouskurssit hyväksyttiin Työläisnaisliiton ohjelmaan vuonna 1929.

Miina Sillanpään käsityksiin kotitaloustyöstä vaikutti voimakkaasti hänen vuonna 1931 tekemä Yhdysvaltain matka. Hän sai mahdollisuuden tutustua moderniin kulutusyhteiskuntaan sekä kotitaloustyön rationalisointiin. Työläisnaisliitto oli vuonna 1941 muiden järjestöjen mukana perustamassa ensimmäistä varsinaiseen kotitalouden tutkimukseen erikoistunutta Kotitalouskeskusta. Miina Sillanpää, Martta Salmela-Järvisen ja Elli Nurmisen edustivat keskuksessa Työläisnaisliittoa.

Koitalousopetus- ja -neuvonta-asiat eduskunnassa

Miina Sillanpää toimi eduskunnassa koko kansanedustaja-aikansa aktiivisesti kotitalousasian hyväksi. Vuonna 1915 asetettu kotitalouskomitea jätti kolme mietintöä kotitalousneuvonnasta, kotitalousopetuksesta sekä opettajakoulutuksesta. Miina Sillanpää teki omalla nimellään seitsemän kotitalouteen liittyvää aloitetta ja tuki useita muita aloitteita. Hän vaikutti myös yliopistolliseen opetukseen esittäessään vuonna 1937 määrärahaa ravintofysiologian ja käytännöllisen ravitsemusopin professorin virkojen perustamiseksi. Ravintokemian oppituoli perustettiin vuonna 1947.

Miina Sillanpään oli kotitalouskysymyksissäkin sillanrakentaja eri näkemysten välillä. Tätä osoittaa Marttajärjestön tuki Miina Sillanpään nimitykselle ministeriksi Väinö Tannerin hallitukseen vuonna 1926.

Naiset mukaan osuustoimintaan

Miina Sillanpää ajoi Osuusliike Elannon perustamista vuonna 1905 ja toimi vuosina 1905–1915 sekä 1933 jäsenenä sen hallintoneuvostossa ja sen puheenjohtajana vuonna 1945. Toimiessaan vuosina 1916–1932   Elannon ravintolatarkastajana Miina Sillanpää esitti ajatuksen naistoimikuntien perustamisesta osuusliikkeisiin.

Osuuskauppaliikkeestä tuli 1900-luvun alussa tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa. Ristiriidat pääasiassa kaupunkilaisia edustavien tehdastyöläisten hallitsemien osuusliikkeiden ja maaseudun viljelijäväestön hallinnoimien osuuskauppojen välillä johtivat uuden aatteellisen keskusjärjestön Kulutusosuuskuntien Keskusliiton KK:n perustamiseen vuonna 1916. Miina Sillanpää valittiin vuonna 1935 Kulutusosuuskuntien Keskusliiton KK:n johtokuntaan ja hän toimi siinä vuoteen 1952 asti.  Keskusliiton tehtävänä oli koota Suomen kulutusosuuskunnat ja ajaa niiden yhteistä etua. Tehtävänä oli myös levittää taloudellista ja yhteiskunnallista valistusta kuluttajien varsinkin vähävaraisen kansanluokan keskuudessa. Valistustyön merkkipaaluna on pidetty 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa perustettua Naiset Mukaan -toimintaa. Toimintaa ohjasi KK:N naiset Mukaan –toimikunta, joka valmisteli osuuskaupoille ohjelmasarjoja. NM-toimikunta aloitti mm. hintavertailut ja elintarvikkeiden laadun tarkastelun.

Helsingin kaupungin luottamustehtävät kuluttaja-asioissa

Ensimmäisen maailmansodan aikana elintarvikepula sekä korkeat elintarvikkeiden hinnat koettelivat helsinkiläisiä. Helsingin kaupunki perusti Kansanruokintakomitean helpottamaan vähäosaisimpien ruokahuoltoa. Kansanruokintakomitean pääasiallisena tehtävänä oli keskuskeittiötoiminnan organisointi. Vuosina 1917–1918 Helsingissä toimi seitsemän kunnallista keskuskeittiötä.

Miina Sillanpää valittiin Kansanruokailukomitean keittoloiden järjestelytoimikunnan puheenjohtajaksi vuonna 1917. Hän toimi puheenjohtajana vuoteen 1920 ja edelleen keskuskeittolakomitean jäsenenä vuoteen 1921.

Kunnallisia kotitalouslautakuntia oli perustettu jo 1920-luvulla. Helsinkiin lautakunta perustettiin vuonna 1932. Sitä edelsi sosiaalilautakunnan alainen kotitalous- ja siirtolapuutarhajohtokunta. Miina Sillanpää toimi kotitalouslautakunnan puheenjohtajana vuodesta 1932 vuoteen 1946. Lautakunta järjesti ruoanlaitto-, pesu-, kodinhoito- ja käsityökursseja sekä havaintoesityksiä ja kerhotoimintaa. Sotien aikana lautakunta toimi muiden järjestöjen tapaan pulantorjunnassa.

Lisätietoa sivun aiheista lähdekirjallisuudesta.